6. toukokuuta 2012

Kanat kiittää - munaton makaronilaatikko

Pienet on munkin ärstyksen kohteet tänään. Nimittäin kaappiin hautautuneet erittäin vajaat pastapussit. Miten sitä mukamas jääkin aina sellainen olematon nokko käyttämättä. Ja harvoin sitä ruokaa laittaessa tarvii about desiä pastaa. Innostuin sitten tänään tekemään semmoista omo-makaronilaatikkoa, jonka avulla sain hävitettyä kolmen pastapussin rippeet, jääkaappiin unohtuneen tuorejuuston ja ylimääräisen jauhelihapaketin. Vähän tuli hyvä fiilis. Siis siitä, että sai nuo jämät pois. Tämä on kanssa varsin hyvä versio makaronilaatikosta ilman kananmunaa. Ja toisenmoisen löytää vaikkapa tästä linkistä.

Makaronilaatikko ilman kananmunaa vol 2

400g makaronia
1,5l vettä
2 lihaliemikuutiota
tilkka öljyä
400g jauhelihaa
1 sipuli (voi jättää poiskin)
suolaa
pippurisekoitusta
oreganoa
paprikajauhetta
1rs(n.200g) tuorejuustoa maun mukaan (laitoin valkosipulituorejuustoa)

  Keitä makaronit lähes kypsiksi liemikuutioilla ja öljytilkalla maustetussa vedessä, älä kaada keitinlientä pois! Makaronit saavat siis jäädä hieman kovahkoiksi, kypsyvät sitten uunissa lisää.
  Ruskista jauheliha kevyesti pannulla pienessä öljytilkassa. Lisää hienonnettu sipuli ruskistamisen loppuvaiheessa. Mausta makusi mukaan suolalla, pippurisekoituksella, paprikajauheella ja oreganolla. Toki muutkin mausteet käy.
  Sekoita makaronikattilaan jauheliha-sipuliseos ja tuorejuusto. Sekoittele, kunnes juusto sulaa. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Kypsennä makaronilaatikkoa 175-asteisessa uunissa 45-55 minuuttia, tai kunnes laatikko on hyytynyt. Anna jässähtää hetki ennen tarjoilua.


 Nyt sitten lätkän pariin kera kahvin ja suklaan. Kauppareissulla ostoskärryihin hyppäsi levyllinen Fazerin mansikka-vaniljasuklaata. Se halusi välttämättä tulla syödyksi meillä. Mielenkiinnolla odotan, miltä moinen yhdistelmä maistuu...

Niin juu. Helmikuussa alkunsa saanut karpalolikööri pääsi tänään pulloon. Ukko suodatteli liköörin suodatinpussien läpi ja lisäsi siihen vielä hieman sokerilientä. Vajaa desi vettä ja puolisen desiä sokeria keskenään kiehautettuna sai luvan riittää. Likööri ei enää ollut kovin makeaa, mutta hyvää silti. Ja kun saa vielä hetkisen oleskella pullossa, niin aina vaan paranee. Ei siis huono kokeilu ollenkaan!


2 kommenttia:

  1. munkin ostoskoriin hyppäsi väkisin semmonen suklaalevy. äitiä nauratti kun justiin olin edellisen suklaatelineen kohdalla sanonu että jos nyt ei, kun kaapissa jotain onkin ja yritän olla hamstraamatta kaappeja täyteen enää nyt kun muutto on kohta. mutta sinne se levy vaan meni, ja puolet meni jo parempiin suihin (x2).

    VastaaPoista
  2. Omituisia suklaalevyjä, kun väkisin haluavat tulla syödyiksi :D Mutta oli se kyllä hyvää! Vaikkei kyllä voita mansikkaista valkosuklaata.

    VastaaPoista