7. kesäkuuta 2013

Vierivä kiivi ei sammaloidu

Viimeisin liköörikokeiluista taitaa olla kiivilikööri. Kiivilikööri on maultaan mieto ja hyvin pehmeä. Ensimmäisenä tätä maistaessa tulee mieleen raparperi. En tiedä mistä moinen mielleyhtymä johtuu. Ei tämä silti huono ole! Etenkin hiilihapotetun lähdeveden ja jäiden kanssa tarjoiltuna tästä saa ihanan raikkaan (ja petollisen) kesäjuoman.

Sokerilientä lisätessä kannattaa olla tarkkana ja lisätä vähän kerrallaan, välillä maistellen. Sopiva makeus löytyi vähemmällä sokeriliemimäärällä kuin aluksi ajateltiin. Sitä paitsi se maisteleminen on varsin mukavaa puuhaa. Liköörin suodattaminen oli aika haasteellinen operaatio, sillä hedelmistä irtoava muhju tukkii kahvinsuodattimen herkästi. Suodattaminen vaatii siis aikaa ja pitkää pinnaa.

Kiivilikööri

160g kuivattua kiiviä
4 tuoretta kiiviä
7dl vodkaa
1,5dl sokeria
1,5dl vettä

  Kuori ja paloittele tuoreet kiivit. Laita tuoreet ja kuivatut hedelmät tiiviiseen, kannelliseen lasitölkkiin. Kaada päälle niin paljon vodkaa että peittyvät kunnolla. Anna tekeytyä kaksi viikkoa.
  Siivilöi isoimmat hedelmäpalat pois. Suodata likööri ensin harson ja sitten vielä suodatinpussin läpi. Suodatinpussia kannattaa vaihtaa usein.
  Kiehauta vedestä ja sokerista sokeriliemi ja anna sen jäähtyä hieman. Lisää liköörin joukkoon vähän kerrallaan, sekoittele ja maista välillä. Kun likööri on mielestäsi tarpeeksi makeaa, pullota ja anna tekeytyä vielä kuukauden verran.
  Nauti sellaisenaan tai hiilihapotetulla lähdevedellä jatkettuna.


4 kommenttia:

  1. Näitä on pakko ruveta valmistaan / kokeileen. Kivaa vaihtelua. Hyvin sä vedät!

    VastaaPoista
  2. Tee ihmeessä! Helpoin ja nopein on ehkä kumkvattilikööri. Ja se on vielä hämmentävän hyvää. Myös kotimaisista marjoista saa vaikka mitä.

    Suurin kunnia näistä ohjeista kuuluu tuolle ukolleni, joka tykkää näitä väsäillä. Mä voin olla mukana ideoimassa (ja maistelemassa), mutta itse käytännön toteutus jää enimmäkseen miehen harteille. Testattuja makuvariaatioita on yli 20, mutta kaikkia ohjeita ei valitettavasti ole tullut kirjoitettua ylös.

    Ja kaikki sai alkunsa ihan vaan siitä, että vadelmapuskista tuli enemmän marjaa kuin jaksettiin perata :D Ensimmäinen likööri olikin Kääpiölinnan vadelmatequila, matoineen kaikkineen.

    VastaaPoista
  3. Kiivi antaakin varmaan kivan maun.:) On noita likööreitä kiva tehtailla. Vapuksi ostin reilusti sitruunoita ja tein Limoncelloa. Nyt on kuusenkerkät likoamassa. Saas nähdä millaista siitä tulee.;)

    VastaaPoista
  4. Kuusenkerkkälikööri kuulostaa varsin mielenkiintoiselta! Kerrohan sitten miten onnistui.

    VastaaPoista